... haluan elää omannäköistä ja omien arvojeni mukaista elämää. En halua, että arkeni ja mieleni täyttyvät kaiken maailman "pitäisi"-ajatuksista ja "sitku"-meiningistä. 

... haluan elää helppoa, turvallista ja leppoisaa arkea omassa kodissani. En halua ylikuormittua tavaroista, velvollisuuksista tai vaatimuksista.

... haluan pystyä tekemään tarvittavia muutoksia joustavasti omat ja läheisten tarpeet huomioiden. Haluan pystyä pyytämään tarvittaessa apua.

... haluan nauttia jokaisesta päivästä ja tehdä itselleni merkityksellisiä asioita. En halua katua tai katkeroitua.

Itseasiassa haluan elää tällä tavalla jo NYT - en vasta sitten, kun olen eläkkeellä, vanha tai jotain muuta vastaavaa. Sorrutko sinäkin ajattelemaan, että jokin asia tapahtuu sitten, kun olen... (jatka haluamallasi tavalla)?

Margareta Magnusson on kirjoittanut kirjan Mitä jälkeen jää - taito tehdä kuolinsiivous. Siinä hän tarkoittaa kuolinsiivouksella sitä, kun ihminen itse käy elämänsä aikana, mielellään jo hyvissä ajoin, läpi tavaransa ja siivoaa turhat pois ja miettii mitä itselle tärkeille asioille tapahtuu oman elämän aikana ja sen jälkeen, kun itse ei enää ole täällä. Magnusson kannustaa ihmisiä tekemään kuolinsiivouksen senkin takia, että jälkipolville ei sitten aikanaan jäisi valtavaa taakkaa tavaroiden läpikäymisessä. 

Kuolinsiivous on sanana sellainen, joka herättää ihmisissä voimakkaita tunteita. Itse asia on kuitenkin minusta erittäin tärkeä. Itse kutsuisin sitä kuitenkin mieluummin elämänsiivoukseksi kuin kuolinsiivoukseksi. Kuolinsiivous-termi sopii minusta paremmin kuolinpesän tyhjentämiseen/läpikäymiseen omaisen kuoltua ja se onkin sitten aivan eri asia kuin omien tavaroiden läpikäyminen eläissään.

Elämänsiivouksen ensisijaisena tavoitteena pitäisi minun mielestäni olla omannäköisen elämän vahvistaminen. Elämänsiivouksessa karsitaan ympäriltä pois kaikki turhat, epämiellyttävät, käyttämättömät tavarat ja miksei muutkin asiat. Silloin jäljelle jää itselle tärkeät ja merkitykselliset tavarat ja asiat ja ne saavat paremmin ansaitsemansa huomion, kun turhuudet on karsittu pois. Elämänsiivouksen voi tehdä elämänsä aikana milloin vain ja vaikka useamman kerrankin. Usein sitä tehdään pikkuhiljaa, mutta joskus esimerkiksi muutto tai jokin elämän kriisitilanne voi edellyttää prosessin nopeaa läpikäymistä. 

Elämänsiivouksen aikana kirkastuu, mitkä asiat ovat itselle tärkeitä, mistä asioista nauttii ja mitä asioita haluaa jatkossa omaan elämäänsä tai kotiinsa. Elämänsiivouksen ansiosta tiedät mitä omistat ja missä niitä säilytät. Voit myös kirjata ylös tavaroidesi tarinoita ja ajatuksesi siitä, mitä toivot niille sitten aikanaan tapahtuvan. Elämänsiivous on mielestäni vastuullisuutta omaa elämää, omia tavaroitaan, ympäristöään ja jälkipolviaan kohtaan.

Ammattijärjestäjän työn ja oman elämänkokemukseni kautta olen oivaltanut, että tulevaisuutta kannattaa kuitenkin pohtia jo nyt. Miten varaudun ja ennakoin tulevaisuuden tarpeitani ja mahdollistan itselleni haluamani tavan elää ja asua myös silloin, kun omat voimavarat vähenevät, liikuntakyky heikkenee tai sairaus haastaa arkea. Ammattijärjestäjältä voi saada apua siihen, kuinka järjestää omasta kodista turvallinen, esteetön, viihtyisä ja omaa elämäntapaa tukeva.

Olen työstänyt tästä aiheesta myös ikääntyville suunnatun luennon, jonka olen päässyt toteuttamaan jo muutamia kertoja. Palautteet luennosta ovat olleet hyviä - aihetta on pidetty tärkeänä ja se on herättänyt runsaasti keskustelua ja pohdintoja.  Löydät lisätietoa tästä luennosta täältä.

​On olemassa sanonta, jonka mukaan keittiö on kodin sydän. Omalta kohdaltani voin todeta, että ainakin meidän keittiössämme vietetään todella paljon aikaa ja se on melko keskeisellä paikalla kodissamme. Keittiössämme valmistetaan ruuat koko perheelle, leivotaan herkkuja juhliin ja arkeen, siivotaan syntyneet sotkut, kierrätetään suurin osa taloutemme jätteistä ja säilytetään monenlaista astiaa ja ruoka-ainetta. Ruokapöytämme ääressä ruokaillaan, tehdään läksyjä, luetaan posteja, suunnitellaan seuraavan viikon ruokalistoja, käydään läpi perhekalenterin sisältöä, pelataan lautapelejä ja katsotaan välillä koko perheellä sisustus-, ruuanlaitto-, musiikki- tai muita koko perhettä kiinnostavia ohjelmia tabletilta samalla, kun syödään (nämä ”katsotaan, kun syödään” -hetket ovat meidän perheemme yhdessäolon erikoishetkiä, ei sentään jokapäiväistä arkea 😉).
 
Jokaisesta kodista löytyy varmasti jonkinlainen keittiö – se, mitä siellä tehdään, vaihtelee tapauskohtaisesti. Jossain keittiössä valmistetaan hilloja ja säilykkeitä, jossain toisessa keittiössä leivotaan koristeellisia sokerikreemikakkuja. Joku on kiinnostunut fermentoinnista ja toinen teemajuhlien järjestämisestä. Joku käyttää sunnuntait alkuviikon ruokien preppaukseen ja toinen tilaa säännöllisesti kotiinkuljetuksella valmista ruokaa kotiin. Sinä olet itse oman keittiösi paras asiantuntija – osaat kertoa, mitkä tavarat keittiössäsi ovat tärkeitä ja mitä ilman pärjää vallan loistavasti.
 
Jokainen keittiö on kuitenkin ansainnut omistajansa säännöllistä huolenpitoa. Keittiön siisteyden ylläpitämiseen ei riitä tasojen, lieden tai jääkaapin siivoaminen satunnaisesti. Keittiön kaapeissa ja laatikoissa olevat tavarat on hyvä käydä säännöllisesti läpi ja samalla puhdistaa niiden säilytyspaikat. Esimerkiksi yläkaappeihin kertyy rasvapölyä, vaikka ovet olisivatkin pääsääntöisesti kiinni. Aterinlaatikoihin kertyy ruuanmuruja ja pölyjä. Kuiva-ainekaappeihin ja -laatikoihin, jääkaappiin ja pakastimeen unohtuu helposti ruoka-aineita pilaantumaan, jollei niitä inventoi säännöllisesti. Säilytämme myös helposti keittiössä tavaroita, joita ei todellisuudessa tule koskaan käytettyä. Varsinkin keittiövälineiden ja pienkodinkoneiden kohdalla meille tarjotaan monenlaista välinettä ja hilavitkutinta, jotka saattavat lopulta päätyä vain kaapin täytteeksi.
 
Keittiöissä on usein suhteellisen paljon tavaraa – on ruuanlaittoastioita ja -välineitä, tarjoilu- ja säilytysastioita, ruokailuvälineitä, lautasia, kulhoja ja kuppeja. Siihen päälle kaikki ruoka-aineet, kodinkoneet sekä erityisiin tarkoituksiin tarkoitetut astiat ja välineet, kattamiseen liittyvät tavarat, keittiön siivouksessa tarvittavat tarvikkeet, kierrätykseen liittyvät asiat ja lukemattomat muut tarpeelliset ja tarpeettomat asiat. Kun esimerkiksi meidän viisihenkisestä perheestä kaikki ovat jo enemmän tai vähemmän omatoimisia keittiön käyttäjiä, on tärkeää, että keittiö on toimiva. Arjen sujumista helpottaa todella paljon, kun tavaroille on omat, selkeät paikkansa.
 
Ei siis ole  mikään ihme, jos keittiön perusteellista läpikäymistä ja siivoamista lykkää herkästi myöhemmäksi. Usein ajatellaan, että pitäisi siivota keittiön kaapit, mutta teen sen ”sitku olen lomalla”, ”sitku lapset ovat mummolassa”, ”sitku tehdään remonttia” jne. Näiden ”sitku”-ajatusten käytäntöön vienti on usein vaikeaa. Monesti voi käydä niin, että esimerkiksi isot perhejuhlat ”pakottavat” ryhtymään tähän urakkaan ja sitten juhlien jälkeen iskeekin valtava uupumus.
 
Itse pyrin tekemään keittiössäni perusteellisen läpikäymisen ja siivoamisen muutamien vuosien välein (ei ole tullut tehtyä liian usein) ja näiden urakoiden välissä teen pienempiä toimenpiteitä – osan säännöllisesti ja osan silloin tällöin ja tarpeen mukaan. Isompikin urakka on syytä jakaa pidemmälle ajalle ja pienissä erissä tehtäväksi, sillä ainakin omassa keittiössäni perusteellinen läpikäyminen ja siivoaminen veisi useita kokonaisia päiviä eikä minulla yleensä ole mahdollisuutta keskittyä siihen montaa päivää putkeen. Siksi uskonkin siihen, että tietyn rajatun ajan sisällä säännöllisesti pienen hetken tekemällä saa projektin hoidettua lempeämmin kuin uuvuttavana kertarykäisynä. Jos taas projektille ei aseta mitään aikarajoja, jää homma yleensä puolitiehen muutaman aktiivisen päivän jälkeen.
 
Näihin keittiön järjestämisen ja siivoamisen haasteisiin olenkin luonut viisi viikkoa kestävän Järjestetään yhdessä keittiö -ryhmävalmennuksen, joka antaa sinulle aikataulun eli ajalliset puitteet, toimintajärjestyksen, vinkit ja opit karsimiseen, järjestämiseen ja kierrättämiseen sekä kannustavan vertaistuen ja lempeän motivaation ylläpidon.
 
Jos keittiösi kaipaa huomiotasi, mutta motivaatiosi on kateissa, tule mukaan ryhmävalmennukseen, jonka aikana järjestetään yhdessä keittiö! Löydät lisätietoja valmennuksesta täältä: JÄRJESTETÄÄN YHDESSÄ -RYHMÄVALMENNUKSET

​ 
Yksi kodin järjestykseen olennaisesti liittyvä tekijä on kodissa syntyvien jätteiden toimiva lajittelu ja kierrätys. Kun roskat päätyvät mahdollisimman helposti ja vaivattomasti oikeisiin kierrätysastioihin, eivät ne keräänny tasoille ja lattioille luomaan kaaosta ja epäjärjestystä.
 
Kierrätykseen kerättävien jätelajien määrä vaihtelee alueittain. Eri jätelajien lajitteluohjeissa voi myös olla paikallista vaihtelua. Senpä takia on tärkeää, että otat selvää ja perehdyt erityisesti oman asuinalueesi kierrätysohjeistuksiin.
 
Omassa kodissasi voit vaikuttaa valtavasti siihen, mitä roskille ja jätteille kotisi seinien sisäpuolella tapahtuu. Mitä jätelajeja kodissasi kierrätetään, minkälaisiin kierrätysastioihin niitä kerätään, kuinka usein ja millä tavalla niiden tyhjentäminen tapahtuu jne. Oikeaoppisella kierrätyksellä säästetään niin luontoa, luonnonvaroja, energiaa, raaka-aineita, aikaa kuin rahaakin.
 
Äkkiseltään ajateltuna kodin jätteiden kierrättäminen voi tuntua itsestään selvältä ja helpolta asialta, mutta todellisuudessa jätteiden lajittelu ja kierrättäminen kehittyy koko ajan, joten kehityksessä on syytä pysyä mukana. Esimerkiksi tämän vuoden alusta on tullut voimaan uusi jätelaki, joka velvoittaa kuntia järjestämään poistotekstiilien keräyksen. Poistotekstiileihin voi lajitella loppuun käytetyt ja rikkinäiset vaatteet, kuten paidat, housut, takit, hameet ja mekot sekä kodin tekstiileistä lakanat, verhot, pöytäliinat ja pyyhkeet. Poistotekstiileihin ei saa laittaa märkää, homeista, hajuja tai tuholaisia sisältävää ainesta. Sinne ei kuulu myöskään kengät, asusteet, alusvaatteet, sukat, sukkahousut, matot, peitot, tyynyt tai pehmolelut. Poistotekstiileistä jalostetaan uusiokuitua teollisuuden käyttöön ja siitä voi syntyä esimerkiksi lankoja, kankaita, eritysmateriaaleja, akustiikkalevyjä ja komposiitteja.
 
Olen myös itse oppinut paljon uusia asioita kierrätyksestä ja jätteiden lajittelusta ihan viime aikoinakin. Esimerkiksi muovinkeräykseen jätteitä ei kannata pakata sisäkkäin, kun taas kartonkijätteiden kohdalla se on jopa suotavaa. Lasinkeräykseen ei saa laittaa keramiikkaa, lasiastioita tai tasolasia, vaan pelkästään lasipakkauksia. Paristojen navat tulisi teipata ennen keräykseen toimittamista. Oliko nämä opit sinulla jo hallussa vai tuliko joku asioista uutena tietona?
 
Itseään ei kuitenkaan kannata soimata siitä, jos on jämähtänyt tiettyihin ohjeistuksiin tai lajitellut väärin joitain jätteitä. Sen sijaan asennoitumalla niin, että koko ajan voi oppia uusia asioita ja kehittää omaa toimintaansa, tulee muutosten tekemisestä luonteva osa arkea. Viiden tai kymmenen vuoden päästä kierrätys ja lajittelu voi olla jo aivan toisenlaista kuin tällä hetkellä.
 
Omia kierrätys- ja lajittelutapojaan on hyvä tarkastella säännöllisin väliajoin. Oman kodin tilat ja mahdollisuudet vaikuttavat kierrätyksen ja lajittelun käytännön toteutukseen hyvinkin paljon. Perinteisissä keittiöissä ei ole osattu ottaa huomioon nykykierrätyksen vaatimuksia, joten kodin kierrätyspisteen luomisessa ja ylläpitämisessä joutuu usein käyttämään luovuutta.
 
Kodin kierrätyspiste kuntoon -työpajassa pääset pohtimaan oman kotisi kierrätyspisteen toimivuutta ja kehittämään sitä paremmaksi. Työpaja toteutetaan etänä ZOOMissa ja se on osallistujille maksuton (paikkoja rajoitetusti). Lue työpajasta lisää: KODIN JÄRJESTÄMISEN KURSSIT JA TYÖPAJAT.

Poistotekstiilien keräyksestä löydät lisätietoa mm. www.lsjh.fi/fi/jatelaji/poistotekstiilit/

​KEINUMAn ensimmäinen työkirja on julkaistu tänään 14.2.2023 ystävänpäivän kunniaksi. Jaan sen kaikille KEINUMAn Karuselli-uutiskirjeen tilaajille, joten jos haluat saada tämän 20-sivuisen työkirjan omaksesi, tilaa uutiskirje KEINUMAn etusivuilta: klikkaa tästä.

Kerron tässä blogitekstissä hieman työkirjan sisällöstä ja siitä, kuinka se syntyi.

Itse rakastan täyttää kaikenlaisia työkirjoja ja olen täysin vannoutunut listojen ja taulukoiden ystävä. Arjen sujumisen näkökulma on tullut itselleni tärkeäksi lapsiperhearjen, työn ja perheen yhdistämisen haasteiden sekä työuupumuksen myötä. Olen oppinut kantapään kautta sen, että arkeen kannattaa panostaa, sillä sen sujuminen vaikuttaa ihan kaikkeen. Suorittamalla ja täydellisyyteen pyrkimällä ei kuitenkaan pääse kovin pitkälle - en suosittele kokeilemaan. Lempeämpi asenne ja pienet askeleet ovat itselläni olleet paljon toimivampia tapoja tasapainoisempaan arkeen ja sen vuoksi halusin kirjoittaa työkirjan tästä aiheesta.

Nostin tähän työkirjaan neljä keskeistä näkökulmaa tasapainoisempaan arkeen: omien arvojen mukainen elämä, turhasta luopuminen, pienet hyvinvoinnin teot sekä myönteiseen keskittyminen. Nämä ovat toisaalta todella isoja asioita, mutta toisaalta myös sellaisia asioita, että pienetkin muutokset oikeaan suuntaan näkyvät heti arjessa. Nämä aiheet ovat myös sellaisia, että niihin voi palata useita kertoja elämän aikana. Todennäköisesti joka kerta löytyy joitain pieniä konkreettisia tekoja, joita voi tehdä parantaakseen oman arjen sujuvuutta. Näiden pienen pienten tekojen vaikutus moninkertaistuu ajan myötä.

Erityisen tärkeänä koen sen, että jokainen pohtisi niitä itselleen tärkeitä asioita omassa arjessaan. Vahvistamalla arjen tärkeitä asioita ja kaikkia niitä hyväksi havaittuja, toimivia tapoja, pääsee jo pitkälle. Jos vielä karsii ympäriltään erilaisia turhia ja merkityksettömiä asioita, saa kirkastettua niitä itselle tärkeitä asioita entisestään. Luopumalla turhasta vapauttaa energiaa, jaksamista, aikaa ja monia muitakin voimavaroja, joita voi sitten kohdistaa niihin itselle tärkeisiin asioihin.

Omasta hyvinvoinnista huolehtimista ei voi (valitettavasti) ulkoistaa kenellekään eikä sitä voi siirtää myöhemmin tehtäväksi. Itse olen syyllistynyt aiemmin sellaiseen ajattelutapaan, että minulla on aikaa omalle hyvinvoinnille sitten, kun lapseni ovat lentäneet pesästä. Tämänkin ajatustavan olen joutunut muuttamaan, sillä tajusin, että jos en huolehdi hyvinvoinnistani nyt, ei minulla pian ole 10-15 vuoden päästä enää mitään hyvinvointia mistä huolehtia. En kuitenkaan enää ajattele, että hyvinvoinnista huolehtiminen on vain liikuntaa, ruokavaliota ja riittävää unta, vaan ajatukseni hyvinvoinnista ovat monipuolistuneet todella paljon. 

Ihmiselämään kuuluvat myös ne kärsimystä, huolta ja murhetta aiheuttavat asiat. Haasteilta ei kukaan välty elämänsä aikana. Voimme kuitenkin itse vaikuttaa siihen, miten niihin suhtaudumme. Otammeko ne vastaan sellaisina kuin ne ovat, silloin kun niiden aika on vai pelkäämmekö niitä jo etukäteen tai jäämmekö vellomaan niihin? Suuntaamalla tietoisesti huomiomme elämän myönteisiin puoliin voimme tukea ja parantaa omaa hyvinvointiamme ja onnellisuuttamme. Oma asenteemme on se, mihin jokainen meistä voi vaikuttaa. Surut ja murheet voimme kohdata myötätuntoisesti ja antaa niiden tehdä tehtävänsä ja sen jälkeen voimme suunnata huomiomme muihin asioihin. 

Jos koet, että arkesi kaipaisi lempeää tönäisyä kohti parempaa tasapainoa, tutustu työkirjaan ja pohdi, että mikä olisi tässä hetkessä sellainen pienen pieni asia, jonka voisit toteuttaa helposti. Mitä sinä tarvitset juuri nyt tässä hetkessä?

• Onko sinun vaikea ottaa aikaa itsellesi ja omalle hyvinvoinnillesi?
• Haluaisitko kehittää omia tietoisen läsnäolon taitojasi?
• Oletko huomannut stressin kielteisiä vaikutuksia arjessasi?
• Mietitkö, että miten voisit vähentää stressin kielteisiä vaikutuksia ja tukea palautumistasi?
• Koetko olevasi tunteidesi vietävissä?
• Onko hankalilta tuntuvien tunteiden läsnäolo arjessasi hallitsevaa?
• Haluaisitko lisätä myönteisiä tunteita arkeesi?
• Pystytkö tuntemaan myötätuntoa itseäsi kohtaan vai nostaako itsekritiikki päätään vähän väliä?

 
Jos joku kohta näistä kuulosti tutulta, lue ihmeessä eteenpäin.

KEINUMAn mindfulness-pohjaisessa hyvinvointi- ja tunnetaitojen ryhmävalmennuksessa perehdytään mindfulnessin mahdollisuuksiin tukea stressinsietokykyä, palautumista, tunteiden säätelyä ja itsemyötätuntoisuutta. Valmennus pitää sisällään tietoa, mindfulnessharjoittelua, keskustelua ja kokemusten vaihtoa. Pieni vertaisryhmä mahdollistaa avoimen ja luottamuksellisen vuorovaikutuksen. Mindfulnessharjoituksiin tutustutaan ensin yhdessä ja sen jälkeen jatkat niiden parissa omassa arjessasi tapaamisten välissä. Parhaimman kokemuksen mindfulnessharjoittelusta saat, jos pystyt sitoutumaan päivittäiseen noin 15 minuutin harjoitteluun. Tässä valmennuksessa luodaan pienin askelin lempeää harjoitusrutiinia keskittymällä lyhyisiin harjoituksiin, jotka on helppo liittää osaksi arkea.
 
Kevään 2023 valmennus käynnistyy maaliskuun 22. päivä ja ilmoittautuminen valmennukseen päättyy 12.3.2023. Valmennus toteutetaan etänä ZOOMin välityksellä keskiviikkoiltaisin. ZOOM-alustalla voimme olla vuorovaikutuksessa videokuvan ja äänen välityksellä. Ryhmävalmennuksen aluksi luomme yhteiset käytännöt ja pelisäännöt valmennuksen tueksi.

Nopean ilmoittautujan etuna annan sinulle 25 euron alennuksen ja valmennuksen hintaan 224 €, kun ilmoittaudut valmennukseen 12.2.2023 mennessä.
 
Viidessä viikossa sinulla on mahdollisuus lisätä arjen hyvinvointiasi pienillä hyvinvoinninteoilla ja luoda mindfulnessharjoittelusta uusi, omaa hyvinvointiasi tukeva rutiini.

Osallistujien kokemuksia valmennuksesta:

• ”Oli mielenkiintoista kuulla mitä kaikkea mindfulness pitää sisällään. Ajattelen siitä nyt ihan eri tavalla kuin aiemmin.”
• ”Nyt jotenkin konkretisoitui, mihin kaikkeen tunteet tosiaan vaikuttavat.”
• ”Tein harjoituksia kertojen väleissä ja oli ihana huomata minkä avun olen niistä saanut. Minun on ollut vaikea rauhoittua ja pysähtyä ja näiden harjoitteiden avulla onnistun siinä myös hektisen arjen keskellä.”
• ”Ohjaustyylisi on ihana ja lempeys kuuluu äänestäsi!”
• ”Tämä oli minun oma irtiottoni arjesta, josta nautin! <3”

Lue lisää ryhmävalmennuksesta ja ilmoittaudu mukaan alla olevan linkin kautta:

Oletko joskus pohtinut, että mikä on sopiva määrä tavaraa? Milloin tavaraa on liikaa tai liian vähän?

Tähän ei ole yhtä oikeaa vastausta. Sopiva määrä on täysin yksilöllistä ja jokaisen täytyy pohtia oma vastauksensa tähän kysymykseen. Tässä kirjoituksessa avaan omia ajatuksiani aiheesta, joka voi auttaa sinua omissa pohdinnoissasi. Saat myös tietenkin olla kanssani eri mieltä asioista - jokaisella saa olla tästä oma näkemyksensä! Kuulisin mielelläni sinunkin ajatuksia aiheesta, joten jätä halutessasi puumerkkisi kommentteihin.

Itse olen tullut pohdinnoissani siihen tulokseen, että minulle sopiva määrä tavaraa on sellainen, josta jaksan pitää säännöllisesti huolta ja joka ei häiritse arjen sujumista. Sopivalla tavaramäärällä arki sujuu vaivattomasti, esimerkiksi pyykkihuolto rullaa tasaisesti, vuodenajan mukaiset vaatteet ovat helposti käytettävissä, eikä kaappien perukoille unohdu tavaroita tai vanhenevia ruokia. Olen vuosien varrella karsinut todella paljon tavaroita, mutta todelliset tulokset alkoivat näkyä vasta, kun tein muutoksia myös kulutustottumuksiini. Eli tavaramäärän vähentämisessä pelkkä karsiminen ei riitä, jos sisään tulee koko ajan uutta tavaraa. Tavaramäärän hallinnassa oleellista on hallita sekä sisään tulevien että poistuvien tavaroiden määrää.

Itse olen omalla tavaramatkallani tällä hetkellä sellaisessa vaiheessa, että näen jo valon tunnelin päässä. Alan pikkuhiljaa lähestymään sitä pistettä, että tavarat eivät enää hallitse minua vaan minä tavaroita. Matkan varrella omat käsitykseni sopivasta tavaramäärästä ovat muodostuneet koko ajan kohtuullisemmaksi. Minimalistiksi en usko päätyväni, mutta selvästi aiempaa minimalistisemmasta elämäntavasta haaveilen kyllä.

Tavaraa on liikaa silloin, kun...
* se häiritsee arjen sujumista: esimerkiksi siivoaminen on työlästä, tavaroiden etsimiseen menee kohtuuttomasti aikaa tai tavarakasoja joutuu siirtelemään paikasta toiseen  toiminnan onnistumiseksi
* et jaksa huolehtia tavaroistasi riittävästi: tällä tarkoitan tavaroiden huoltamista, puhdistamista,  järjestyksessä pitämistä sekä poistamista ja kierrättämistä - on tietysti eri asia olla jaksamatta silloin tällöin kuin säännöllisesti ja joskus jaksamattomuus johtuu muista tekijöistä kuin tavaroiden liiasta määrästä
* et muista omistavasi jotain tavaraa ja päädyt ostamaan sen takia uuden samanlaisen - jos tätä tapahtuu usein
* tavaramäärä ahdistaa jollain tavalla

Tavaraa on liian vähän silloin, kun...
* se häiritsee arjen sujumista: esimerkiksi vaatteet loppuvat kaapista ennen kuin likapyykissä on täyttä koneellista pyykkiä
* joudut turvautumaan superluoviin ratkaisuihin arjen sujumiseksi: hakaneula pudonneen napin tilalla tai muovipussi liukurina on varmasti ihan ok, mutta hampaiden peseminen sormella ei liene pitkässä juoksussa järkevää
* joudut jättämään sen takia tärkeitä asioita tekemättä tai tapahtumiin osallistumatta: esimerkiksi laskujen maksamatta jättäminen sopivan laitteen puuttuessa tai perhejuhliin osallistumatta jättäminen juhlavaatteiden puutteessa voi aiheuttaa mielipahaa tai entistä isompia ongelmia - toki kaikkea ei tarvitse omistaa itse, sillä monia asioita voi lainata tai vuokrata
* tavaroiden puute ylipäänsä tekee elämästä turhan hankalaa

Tavaraa on toisin sanoen sopivasti silloin, kun...
* arki sujuu tasapainoisesti: arjen rutiinit onnistuvat helposti, nopeasti ja sujuvasti
* jaksat huolehtia tavaroistasi: tavarat pysyvät kunnossa ja järjestyksessä ja ne tulee kierrätettyä tai loppusijoitettua asianmukaisesti silloin, kun niitä ei enää tarvita 
* tiedät mitä omistat ja ostat vain tarpeeseen
* sen puute tai liika määrä ei aiheuta ongelmia arkeen

Yle Areenasta löytyy jo muutaman vuoden vanha, mutta erittäin mielenkiintoinen Tavarataivas-dokumentti tähän teemaan liittyen. Käyhän katsomassa, jos et ole vielä sitä nähnyt: https://areena.yle.fi/1-2088370 

Mitä mieltä sinä olet: onko sinulla tavaraa sopivasti, liikaa vai liian vähän?

​Mitä sinä ajattelet tasapainosta? Tässä blogikirjoituksessa avaan minun ajatuksiani tasapainosta ja sen tavoittelemisesta.

Minulle tasapaino tarkoittaa sitä, että elämän eri osa-alueet ovat keskenään tasapainossa ja että elämä tuntuu mielekkäältä ja merkitykselliseltä. Tasapainoinen mieli on tyyni ja rauhallinen. Tasapainoiseen arkeen eivät minulla kuulu tulipalokiire tai valtava stressi tai ainakin voimavaroja vievistä asioista on mahdollisuus palautua riittävästi. Jos mietin elämääni taaksepäin, tunnistan sieltä tasapainoisia hetkiä ja sitten myös niitä vähemmän tasapainoisia ajanjaksoja.

Luulen, että useimmat meistä nauttivat tasapainoisesta elämästä. Kokemus tasapainosta on jokaisella meistä omanlainen ja se liittyy vahvasti meidän arvoihimme, tarpeisiimme, kokemuksiimme ja unelmiimme.  Mutta tunnistammeko me tasapainon silloin, kun meillä on sitä vai tunnistammeko paremmin ne hetket, kun tasapaino järkkyy? Itse ainakin koen, että osaan vasta nyt arvostaa tasapainoista elämäntilannetta paremmin, kun olen sen (ainakin) kerran menettänyt. Uskonkin, että tasapainon löytääkseen pitää olla kokemusta tai tietoa myös epätasapainosta. Epätasapaino voi ilmetä monella tavalla  ja usein siihen liittyy jonkinlainen elämän kriisi tai haaste, joka koettelee voimavaroja. Epätasapaino onkin jopa tarpeen silloin tällöin, jotta tietää ja muistaa, mitä tasapaino onkaan ja mitä se itselle merkitsee. Epätasapainon jälkeen on helpompi olla kiitollinen tasapainosta ja arjen sujumisesta. Epätasapaino, tai nykyään jo sen uhka, saa ainakin minut miettimään konkreettisia tekoja tasapainoa kohti.

Elämään kuuluvat erilaiset haasteet, kärsimykset ja vaikeudet. Kukaan ei välty niiltä ja se minkälaisia hankaluuksia elämäämme tulee, ei aina ole meistä itsestämme kiinni. Se miten pystymme kohtaamaan ja selvittämään nämä kriisit, riippuu mm. aiemmista kokemuksistamme, voimavaroistamme, toimintatavoistamme, ajatus- ja uskomusmalleistamme ja resilienssistämme eli psyykkisestä joustavuudesta ja kyvystämme palautua psyykkisesti erilaisista elämän haasteista. Meillä jokaisella on kuitenkin erilaisia mahdollisuuksia vaikuttaa omaan hyvinvointiimme. Kiire ja stressi saattavat toki väittää muuta, mutta silloinkaan emme voi odottaa, että joku muu huolehtisi hyvinvoinnistamme, vaan se on meidän tehtävä itse. Läsnäolo- ja tunnetaitojen kehittäminen voi auttaa meitä lisäämään itsetuntemustamme, huolehtimaan paremmin omista tarpeistamme, parantamaan itsemyötätuntoa ja vahvistamaan tasapainoamme. Näitä taitoja kannattaa kehittää jo silloin, kun oma elämä on tasapainoisessa tilassa. Tällöin voimavarat riittävät paremmin vahvistamaan niitä taitoja, joita elämän kriisitilanteissa ennen pitkää tarvitaan. Hyvillä voimavaroilla varustettuna kriiseistä toipuminen on helpompaa.

Silloin, kun arjen tasapaino järkkyy, kaikki huomio kiinnittyy selviytymiseen. Siitä huolimatta voi olla vaikea pyytää apua, mutta kannustan ainakin pohtimaan, että minkälaista apua minä tässä tilanteessa tarvitsisin ja olisin valmis ottamaan vastaan, mistä ja miten minä sitä voisin saada ja voisiko joku vaikka auttaa minua avun pyytämisessä. Apu voi olla hyvin monenlaista. Se voi olla esimerkiksi vertaistukea ystävältä tai vertaistukiryhmästä. Keskusteluapua on myös mahdollista saada useista paikoista, kuten neuvolan tai terveydenhuollon/työterveyden kautta. Apu voi olla myös konkreettista apua lasten- tai kodinhoidossa. Esimerkiksi ammattijärjestäjä voi auttaa elämänhallinnan palauttamisessa kodin järjestämisen ja arjen rutiinien tai ajanhallinnan kehittämisen kautta. Uskon, että tasapainon palauttaminen onnistuu paremmin, helpommin ja nopeammin, kun uskaltautuu pyytämään apua.

Emme useinkaan voi valita niitä kriisejä, joita elämämme aikana kohtaamme. Voimme kuitenkin vaikuttaa siihen, miten niihin suhtaudumme ja miten niissä tilanteissa itse toimimme. Valitsemmeko niitä tekoja, jotka vievät meitä lähemmäksi tasapainoa vai valitsemmeko sellaisia tekoja, jotka estävät tai hidastavat takaisin tasapainoon pääsemistä?

Voisinko minä auttaa sinua saavuttamaan tasapainoisemman arjen?
​Arki KEINUMAan tasapainoisesti -terveisin, Heidi

Ammattijärjestäjä (engl. Professional Organizer) auttaa asiakkaitaan karsimaan turhaa ja järjestelemään säilytettävät asiat loogisesti ja selkeästi. Kohteena ovat useimmiten tavarat, mutta ihan yhtä hyvin voidaan karsia ja järjestellä papereita, digitaalisia tiedostoja tai vaikka arjen sujumiseen liittyviä rutiineja, kuten ajan-, elämän- tai taloudenhallintaan liittyviä asioita. Ammattijärjestäjä on järjestämisen asiantuntija, joka ohjaa asiakasta pohtimaan omaa tavarasuhdettaan ja kulutustottumuksiaan. Ammattijärjestäjä osaa antaa vinkkejä ja neuvoja luopumiseen, säilyttämiseen ja kierrättämiseen. 

Ammattijärjestäjän palveluita käytetään paljon kotien lisäksi myös vapaa-ajan asunnoilla sekä toimistoilla ja työpaikoilla. Ammattijärjestäjä voi auttaa myös varastojen, kokoelmien ja kuolinpesien järjestämisessä sekä muuttoa edeltävässä tai muuton jälkeisessä tavaroiden läpikäymisessä.

Helposti ajatellaan, että järjestäminen on vain fyysistä työtä tavaroiden parissa, mutta koen, että järjestäminen on kokonaisvaltaista elämänmuutosta, joka konkretisoituu erilaisina tunteina ja oman arvomaailman selkiytymisenä. Kun pohdit omaa elämääsi tavaroidesi tai arjen rutiiniesi näkökulmasta, voit huomata, että ne eivät aina välttämättä edusta sinun omia arvojasi. Mikä sinulle on elämässäsi tärkeää ja arvokasta? Vastaamalla tähän kysymykseen saatat saada vastauksia myös siihen, mitä haluat osaksi arkeasi. Tukevatko kaikki ympärilläsi olevat asiat arvojesi mukaista elämää vai näetkö myös ristiriitaisuuksia? Mistä asioista voisit luopua ja päästää irti? Usein luopumisen myötä elämään saa tilalle myös jotain uutta ja paremmin omiin arvoihin sopivaa. Yllä olevaan kuvaan olen koonnut niitä teemoja, jotka minun mielestäni liittyvät vahvasti ammattijärjestäjän työhön.

Ammattijärjestäjän työ ei siis ole samaa kuin siivoojan työ, vaikka usein niin ajatellaankin. Siivooja poistaa vain roskia, tahroja ja pölyjä asiakkaan puolesta, mutta ammattijärjestäjä auttaa asiakasta itseään selkiyttämään fyysistä tilaa ympärillään - usein muutoksia tapahtuu myös henkisellä puolella. Toki tavaroita käsitellessä myös puhdistamme ne ja niiden säilytystilat, mutta tarkoituksena on saada aikaan pysyvämpiä muutoksia kuin vain pölyjen poistamista. Yleensä tavaroiden järjestäminen helpottaa myös säännöllistä siivoamista jatkossa.

Ammattijärjestäjä tekee siis usein muutakin kuin toimii fyysisenä apuvoimana tavaroiden siirtelyssä, lajittelussa, karsimisessa ja säilytyspaikkojen miettimisessä. Ammattijärjestäjää onkin verrattu usein personal trainereihin niin, että ammattijärjestäjä on ikään kuin kodin ja arjen sujumisen henkilökohtainen valmentaja. Asiakkaan tilanne vaikuttaa siihen, onko ammattijärjestäjä projektissa mukana enemmän fyysisenä vai henkisenä apuvoimana - useimmiten tarvetta on molemmille. Ammattijärjestäjänä perehdyn asiakkaan tilanteeseen kokonaisvaltaisesti ja asiakkaan tarpeet ovat aina etusijalla. Teen järjestämistyöstä kirjallisen työsuunnitelman, joka havainnollistaa asiakkaalle tulevaa projektia. Järjestämisen jälkeen koostan raportin projektin etenemisestä ja lopputuloksesta ja annan myös vinkkejä ja neuvoja jatkoa varten. Työotteeni on siis kokonaisvaltainen, ratkaisukeskeinen ja kannustava. Ammattijärjestäjän työ muistuttaa monin paikoin myös projektinvetäjän työtä, sillä ammattijärjestäjä huolehtii projektin aikataulusta, etenemisestä sekä yleisesti kokonaisuuden hallinnasta.

Ammattijärjestäjien ammattikunta on melko uusi Suomessa. Anne te Velde-Luoma on kouluttanut ammattijärjestäjiä reilun kymmenen vuoden ajan ja koulutettuja ammattijärjestäjiä on tällä hetkellä yli 300. Vaikka ammattijärjestäjänä toimiminen ei edellytä koulutuksen käymistä, koen, että koulutus on antanut minulle todella paljon. Olen mm. saanut hyvän kollegiaalisen tukiverkoston, sillä koulutuksen myötä olen voinut liittyä Suomen ammattijärjestäjät ry:n. Yhdistyksen kautta pystyn ylläpitämään omaa osaamistani, sillä yhdistys järjestää mm. erilaisia koulutuksia. 

Minkälaisia ajatuksia kirjoitukseni herätti? Luen mielelläni kommenttejanne täällä, Instagramissa tai Facebookissa. Voit myös laittaa viestiä yhteydenottolomakkeen kautta.